♥

ihan törkeä ikävä iski kun aloin syvällisemmin miettimään.

mun oppikoira, opetti mulle kaiken tästä mitä mulla on nyt.

rakastan sinua ♥

me tavataan varmasti vielä

rakkain

Minä katsoin sinua pitkään 
ja hellästi silittelin,
ja mietin, lieköhän ketkään
silmin niin viisahin
minulle katsetta luoneet,
hellyyttä hellempää,
tai ystävyyttä suoneet
mi aina ymmärtää? 
Sinä teit sen joka hetki,
minunlaistani palvoit ain,
ja nyt kun päättyy yhteinen retki
sinä katsot, katsot vain -
mutta sylissäni vielä
sinä nuolet kädenselkää,
ja minä tiedän, että et siellä
metsänpeitossa peikkoja pelkää – 
sillä sinne sinut kannan
alle turpeen nukkumaan,
kunhan lääkärin pistää annan
sinut uneen kuolettavaan,
mutta vielä hetken verran
sun sydämes sykintää
tahdon kuunnella tämän kerran,
niin hyvää ja elävää.
Mä en usko tarua ollenkaan,
etteikö eläinten taivasta oisi,
nehän aina antavat parastaan
eikä kelleen murhetta soisi,
ja jos sieluista sitten puhutaan
miten Luoja niin unohtaisi,
ihan itseluomilta luoduiltaan?
ei niin hän tehdä saisi. 
Ennen kuin silmät sammuivat
minä kerroin oravista,
joita eläinten taivaassa haukkua saa
ihan kaikista puiston puista -
ja sitten se vaipui, vaipui vain
ja kuono kylmeni kokonaan,
sitä pitelin vieläkin polvellain
ja tietenkin myös, sitä sieluaan.

http://www.youtube.com/watch?v=svFRvy-DAMQ

Marraskuiset terkut raumalta!

kun sohva ei muka riitä… :D

Tänne ei kuulu mitään ihmeellistä taaskaan. Sen kun ollaan ja elellään päivä kerrallaan kera nelijalkaisten hunsvottien ja ootellaan ensi vuotta jos vaikka pääsisi koiranäyttelyihin. 

Suunnittelin meinaan Merrin ensi vuoden näyttelykalenteria alustavasti ja olisi kyllä kiva jos edes puoliin niistä tulisi lähdettyä…. Turku KV tammikuussa nyt ainakin on varma nakki. 

Täytyy pitää se mielessä ja vähän harrastaa ekstraliikuuntaa Merrin kanssa jos vaikka saisi sitä kauan kaivattua lihasta tohon eteen. 

Messari on ensi kuussa ja mua alkaa ihan huolella nyppimään kun ei ole koiraa ilmottuna sinne taaskaan, enkä ole ihan varma pääsenkö edes paikalle turistiksi vaikka kovasti haluaisin. Kulkeminen on se päällimmäin probleema. Roni tosin kovasti lupaili että me mennään katsomaan ja toivottavasti mennäänkin!

On niin kiva kun Ronikin on alkanut kiinnostua enemmän ja enemmän tästä koiratouhusta vaikka se ensi kertaa hurjat borzoimme nähtyäänkin vähän kammoksui niitä …. :D Mutta kyllä siitä kelpo kepo tulee varmasti!

Merri oli meillä taas edellisin yön vähän yökyläilemässä, sekä pari viikkoa sitten se oli useammankin päivän.

Ja uskokaa tai älkää: se ei hajottanut yhtään mitään! Ollaan kovin hämmentyneitä.

Viime yön se sai jopa nukkua vapaana kun ennen se on turvallisuussyistä nukkunut peiton, luun ja vesikipon kanssa suihkussa, mutta eilen päätin ottaa riskin ja katsoa mitä tapahtuu ja annoin se olla koko yön vapaana asunnossa ja hyvin meni.

Eilinen iltalenkkikin oli hupaisa tapaus kun oltiin vähän myöhään lenkkeilemässä ja kuljettiin sitten tuosta yhden ravintolan ohi jonka luulin jo olevan kiinni kun oli niin hiljaisen näköinen. Merri meni tunkemaan naamansa ikkunaan kiinni ja vasta siinä vaiheessa huomasin että ei se ravintola taidakkaan olla kiinni kun juuri Merrin naaman kohdalla olevassa pöydässä istui joku pariskunta jotka katsoivat vähintäänkin ihmeissään ja huvittuneina tuota karvanaamaa ….. :D 

Myöskin seppälän mallinuket ikkunassa oli aika kiinnostavia. Merri jäi istumaan näyteikkunan eteen ja katsoi vaativasti niitä nukkeja. On se Merri vaan niin ♥

Muutenkin se jopa käyttäytyy nykyään lähes niinkuin kuuluu. Ehkä siitä nyt tulee jo aikuinen?

Hippu on ja elää pääsääntöisesti täällä meillä. Tuollainen huumorintajuton jäärä, joka on kuitenkin maailman paras jäärä :3 Innoissaan se kyllä tuota istu-maahan-istu-rumbaa vetää kun sille namia tarjoaa.

Eipä mulla ole Hipulta kertoa kuulumisia lainkaan, kun ei sille mitään kummallista kuulu.

Palataan taas joskus astialle kun keksin jotain kirjoiteltavaa.

Hyvää joulunodotusta, kyllä sekin sielät pikkuhiljaa tulee!

ps. ostin Hipulle ja Merrille yhteisen joulukalenterin! Tosin suurin osa luukkujen sisällöstä on varmaankin Hipulle, mutta kyllä Mertsikin osansa saa varmasti.

syksyinen Hippu ja tuhma Merri

Heipä hei taas kaikki!
Mulla ei ole mitään asiaa mutta väliäkö sillä, lätisen tänne muuten vaan ;--)
Tuossa yllä taas mun kuvailua. Kerrankin kuvasin ihan järkkärillä enkä kännykällä ja kyllähän tossa tuloksessa melkosen iso ero taitaa olla....
Päätähtenä Hippu ja paikkana äitini piha! Ollaan täällä Ronin ja Hipun kanssa oltu asustelemassa maanantaista asti kun äiti on perjantaihin saakka jossakin sen työjutuissa ja ilmeisesti me täällä myös siihen perjantaihin asti pysytään.
Onhan täällä kätevämpi ollakkin kun tossa on toi pieni takapiha mihin Hipun voi päästää pyörimään itsekseen kun se niin haluaa. Hippu on hyödyntänyt nyt täällä ollessaan tätä mahdollisuutta. Nytkin se on tuolla pihalla nuuhkuttelemassa. Ainoa huono puoli tossa on että varsinkin kun alkaa ulkona hämärtymään ja tuo on pihalla niin se alkaa nähdä siellä "ufoja" ja rähisee  ja naapurirauha häiriintyy >:(
Että  sori naapurit, me häivytään viimestään perjantaina :D!

Merri oli meillä tuulensuulla yökylässä päälle viikko sitten ja voin kertoa heti että menee hetki ennen kuin se tulee uudestaan!
Kun se tuli niin kaikki oli ensin hienosti, Merri tuli vapaaehtosesti hissiin ja sisälle kun päästiin se halusi mennä parvekkeelle nukkumaan missä se sitten nukkuikin parisen tuntia.
Lenkillä se käyttäytyi kuin enkeli, ei edes säikähtänyt kun moottoripyörä käynnistettiin ja siitä joku juttu paukahti todella kovaan ääneen.
Kiitti vaan sillekkin moottoripyöräsankarille, meinaan jos ei koira pelästynyt niin minäpä (ja pari mummua) pelästyin!
Illasta voinen kertoa että se meni Merrin kakkoja lattialta siivoillen :):) Taisi kerrostaloelämä olla liian stressaavaa neidille joka väänsi komeat löysät ulko-oven eteen, vessaan ja keittiöön.

Mutta ei mulla nyt muuta, alan kattomaan frendejä!

syksykuvia

 

Tuossa parit kuvat. Kolme ylempää otin edellispäivänä kun oltiin Hipun kanssa petäjäksen mettissä haahuilemassa parisen tuntia. Mun jalat huusi hoosiannaa kun päästiin kotiin takaisin vihdoin ja viimein.
Muuten oli kyllä kiva käydä mettässä pitkästä aikaa :--) Hippu oli kauhean hyvällä tuulella ja suostui poseeraamaan meren rannassa kun mulle tuli hinku ottaa näitä laadukkaita kännykkäkuvia.
Takaisin tullessa kun käveltiin mettätiellä, meidän molemmin puolin lähti juoksemaan peuroja :D Itse pelästyin ihan älyttömästi, Hippu innostui. Meinasi neiti lähteä käsistä kun se yritti ampasta peuraparkojen perään. Voi sitä huudon määrää mikä Hipusta lähti kun se mölisi karkuun päässeiden peurojen perään!

Alempi kuva on mun ja Merrin ah niin ihananainen pusuttelukuva kun kävelin Hipun kanssa iskän luokse Tuomoniemeen. Merri oikein liimantui muhun kiinni. Nyt kelpas munkin seura kun Roni ei ollut mukana! :D
Hasjakin pääsi linssiluteilemaan vaikka ei se kyllä nyt niin innostuneen näkönen edes ole.... Eihän se koskaan :D

 

borzoimiitti porissa 7.9.2013

Eilen lähdettiin aamupäivällä kahdentoista aikaan Ronin ja Merrin kanssa ajelemaan kohti Poria ja Ruosniemeä jossa järkättiin borzoitreffit Marikan alotteesta. Heti ensin meinasi ongelmia syntyä kun navigaattori ei löytänyt meidän kohdetta ollenkaan ja ainakin mun Porin tuntemus on hyvin vajaavainen :D Kuitenkin sekä ihan normaalin autonavigaattorin ja kännykän navigaattorin avulla päästiin Ruosniemeen ja se lopullinen päämäräkin löytyi google mapsin avustuksella. Paikalla oltiin (varmaan ensimmäistä ja viimeistä kertaa) ensimmäisinä. Jäätiin tien viereen odottelemaan Marikaa ja Joonasta jotka parinkymmenen minuutin odottelun jälkeen saapuivatkin ja paikalle oli saapunut myös rotuun tutustumaan tullut tyttö Annika. Ilmeisesti Satullakin oli ongelmia navigaattorin kanssa ja häntä siinä ooteltiin hetken aikaa tien varressa kunnes hänkin sitten saapui ja yhdessä sitten käpsyteltiin meitä emännöivän Katjan pihaan.

Marikalla ja Joonaksella oli tosiaan mukanaan borzoi narttu Lara ja Satulla borzoinarttu Susa. Katjalla puolestaan maailman suloisin seitsemän kuukauden ikäinen borzoiuros Bolton, josta tuli meidän Merrin suuri ihailija :3
Hetkinen seisoskeltiin Katjan pihassa ja koirat sai vapaana tutustua toisiinsa. Merriä lievästi sanoen taisin ensin kuumottaa ajatus muista koirista. Se juoksi karkuun kaikkia ja seisoskeli yksikseen toisella puolen pihaa. Lopulta se pelästyi toista borzoita niin paljon että hyppäsi aidan yli Katjan kukkapenkkiin istumaan eikä oikein ajatus poistulosta miellyttänyt.............. Sitä häpeän määrää.

Hetken pihassa hengailtuamme lähdettiin yhdessä lenkille läheiseen metsään joka oli muuten aivan ihana! Oispa sitä itselläkin yhtä kaunis metsä parinsadam metrin päässä kotipihasta.
Koirat sai vapaana lönkytellä meidän kaksijalkaisten kanssa. Merrikin alkoi jo päästä vähän jännityksestään eroon ja spurttaili muitten perässä,tosin muisti se silti pitää turvallisen välimatkan muihin ;) pysähdyttiin suolla kuvaamaan koiria jotka kaikki (Merriä lukuunottamatta) leikkivät suolla rallaillen. Merri pysyi jälleen visusti mättäiden taakse maastoutuneena jossa se sai ihan ikiomia hepuleitaan jotka nauratti kaikkia. Pariin kertaan Susa ja Bolton kävivät katsomassa mitä Merri tekee ja pyytämässä sitä leikkiin mutta laihoin tuloksin.
Suolta jatkettiin matkaa läheiselle pellolle jossa nämä ah niin energiset juoksijat eivät jaksaneet juosta enää juuri lainkaan. Parit spurtit ne siellä vetivät, muun ajan lähinnä makoilivan heinikossa.

Lenkiltä palattiin kaunista kärrytietä pitkin Katjan luokse jossa juotiin kahvit ja syötiin omenapiirakkaa ja juteltiin mistäpä muustakaan kuin borzoista ;) tarina Merrin syömästä kaktuksesta kirvoitti kauhistuneita katseita.
Kolmen aikaan paikalle saapui myös Pasi vaimoineen (?) kahden komean borzoiuroksen, Tolstoin ja Miskan kanssa. Merri löysi itselleen elämänsä rakkauden Tolstoista ja koittipa meidän pieni ja viaton tyttönen vähän flirttaillakin Tolstoille ;) Merri aiheutti siis todellista kolmiodraamaa. Boltonille joka oli syvästi jo ehtinyt rakastua Merriin, Merri murisi! En edes tiennyt että se osaa murista! Tolstoi taas olisi kelvannut paremmin kuin hyvin mutta Tolstoi ei oikein innostunut..
Juoruiltiin Katjan luona johonkin viiteen asti kun kaikki vieraat sitten alkoivat lähteä omiin suuntiinsa.

Päivä oli tosi mukava! Teki Merrille ainakin tosi hyvää, se nukkuu varmaan viikon. Mukavaa seuraa, ihania koiria ja kaunis ilma. Mikäs sen parempaa! Täytyy ottaa joskus uudestaan! Kiitokset kaikille mukana olleille, erityiskiitokset Marikalle joka tätä juttua lähti ehdottelemaan ja Katjalle joka kutsui meidät luokseen!

Borzoita oli tosiaan paikalla kuusi:

• Tricologian Jushka's Petrushka "Bolton"
• Marosnaje Anastasija Ljuba "Lara"
• Rainmaker Lize In Wonderland "Susa"
• Coverdale's Red Passion "Merri"
• Of Golden-West One N Only "Tolstoi"
• Charlotte'russe Nando Nonparelli "Miska"

                                    

Kaikki kuvat (c) Satu Laakso

turinoita pori KV:sta ja jotain muuta hömppää

Taas päivitän jälkijunassa!

Oltiin heinäkuun vikana viikonloppuna Pori KV:ssa Merrin kanssa. Roni lähti mukaan kuskiksi ja roudariksi. Odotukset ei hirveen korkeella taaskaan ollut, kuten ei ton kikeron kanssa yleensäkkään mutta nyt kyllä ylitettiin itsemme!
Päivä oli ihan älyttömän kuuma ja tuskainen mutta sitäkin parempi. Borzoita oli ilmottu se 20, pari taisi olla poissa. Merri esiintyi ekaa kertaa nuorten luokassa.
Huomasi kyllä koko ajan koirastakin että oli liian kuuma, Merri oli tosi vaisu ja poissaoleva eikä kuunnellut senkään vertaa mitä yleensä. Yksilöarvostelussa ei antanut kovin hyvin hampaita katsoa, ja liikkeissä yritti päästä kehästä pois meidän leirin kohdalla koska tiesi Ronin olevan siellä.
Kuitenkin tuomari ilmeisesti Merristä tykkäsi sillä Merri sai ERI:n ja voitti nuorten luokan ja SAI SA:N!!
Porissa tavattiin muutamia tuttuja taas pitkästä aikaa ja ihoikin taisi palaa hiukan. Kuitenkin kokonaisuudessaan tosi kiva päivä.

Ensi viikonloppuna ollaan menossa Poriin borzoimiittiin jonka Marika järjestää. Paikalle tulevien borzoiden määrää en ihan tarkalleen tiedä, mutta nähdään tuttuja taas pitkästä aikaa ja mitä ilmeisimmin myös tavataan uusia tuttavuuksia! Meiltä lähtee siis miittiin vain Merri mukaan. Toivottavasti se edes yrittää käyttyä kunnolla.... Älyttömän kiva kuitenkin päästä tapaamaan borzoi-ihmisiä ja heidän koiriaan tällä tavalla vapaasti, ilman mitään näyttelysählinkejä ja muita. Ja koiratkin saa leikkiä keskenään. (: Tämä miitti on se tämän kuun ehdoton kohokohta!

Nyt on kirjotusinspiraatio hukassa, tähän loppuun nyt pari "laadukasta" kännykällä otettua kuvaa :--)

heipat pitkästä aikaa!

Mä kuolen totaalisesti tälle kun en jaksa/muista päivitellä tätä blogia koskaan. Noh, nyt asia korjataan ensi tilassa!

Osasyynä pikku päivittelytauolle on ollut että mulla on ollut suhteellisen iso elämänmuutos tässä ja toinen syy on että ei vaan oo ollut mitään kovin suurta ja ihmeellistä mistä ois pitäny päivittää.
Elämänmuutos pitää sisällään sitä että muutettiin Ronin kanssa yhdessä tohon keskustaan kerrostaloon, mukaan luonnollisesti tuli Hippu. Kokoaikaisesti se ei siellä kuitenkaan majaile, vaan välillä viettää aikaansa äitillä/isällä.
Merrikin on pariin kertaan kylässä meillä ollut mutta sen kerrostalossa pitämisestä on turha edes haaveilla, koska se on vielä vähän... villi. Molemmilla vierailuilla se on kovasti yrittänyt syödä meidän kaktukset. Toisella kertaa se jo sai raahattua kaktuksen sänkyyn ennen kuin huomasin mitään.
Tässä elävä esimerkki siis siitä että Merriä ei kovat ja terävät piikit paljon pidättele!
Muutenkin se sen hääriminen ja sohlaaminen on niin kokoaikaista että ennen kuin se saa sitä järkeä vähän sinne pääkoppaan, ei se meillä pysty kuin päivävierailuja tekemään.
Myöskään portaita se ei suostu kulkemaan (asutaan toisessa kerroksessa), ja hissiin se ei halua. Näillä kahdella kerralla se on työnnetty sinne enemmän tai vähemmän väkisin, kerran meni kun heitti kasan kinkunsiivuja edellä, mutta se olikin se eka kerta hississä. Tässäkin asiassa, kaikki aikanaan. Kai.

Hippu sen sijaan on kuin kotonaan ollut heti eka yöstä asti uudessa kämpässä. Hississä kulkee kuin vanha tekijä, portaisiin en sitä vie johtuen portaiden liukkuudesta ja jyrkkyydestä, sekä siitä että Hippu ryntäilee portaissa. Ei ole toivomuslistalla tulisi ne portaat kuono edellä alas.

Rauma Showssa oltiin toukokuun puolessa välissä. Se näyttely meni yli odotusten. Tuomarina meillä oli Maija Mäkinen.
Merri esiintyi niiiiiiiin älyttömän hyvin, että olin kehässä pelkkää hymyä♥ Myös arvostelussa mainittiin hyvästä esiintymisestä ;) Ainut että esitin käärmeketjulla, jonka kilinä häiritsee liikkeissä ilmeisesti Merriä niin paljon että se pudistelee päätään.
Liikkeet on vielä kuulemma vähän löysät, muuta moitittavaa arvostelussa ei tainnut ollakkaan!
Merri oli täten ERI JUK1! Meidän eka erinomainen, siitä on hyvä jatkaa.
 
Ensi viikolla ollaan menossa Pori KV:hen, saa nähdä mitä sieltä tulee. Borzoita on ilmottuna 20.
Ainakin suht kivan karvan Merri on nyt saanut siinä mielessä kasvatettua, että se ei ole enää sellasta karheeta hötöä, vaan silkkistä ja tiivistä :3 Lihaksia puuttuu edelleen ja se tulee näkymään liikkeissä. Mutta katsotaan miten meillä menee!