Saramäen voittaja

Milli the vahtikoira

Tänään (6.8) kömmittiin Ronin kanssa sängystä ylös yhdeksän pintaan ja lähdettiin hakemaan isältäni autoa lainaan, samalla napattiin Merri mukaan matkaan myös. Ajettiin vielä takaisin tästä meidän kodin kautta, kun Hippu piti hakea. Roni kun on ihan ylitarkka autostaan ja sinne ei koira astu missään tapauksessa, ellei kyseessä ole joku "nyt-lähtee-henki"-tapaus. Koiralla siis. 

Lähdettiin ajelemaan koirat takaboksissa ihmetellen kohti Turkua ja Saramäkeä. Kyseistä mätsäriä olen odottanut ihan kamalasti jo pari kuukautta, koska se oli vähän erilaisesti järjestetty kuin mitä mätsärit yleensä. Tuolla mentiin tällä tapaa:

"Kaikki FCI roturyhmät arvostellaan omina ryhminään! X-rotuiset arvostellaan omassa luokassaan. Luokkien ikäjakaumat:

Pennut alle 12kk, aikuiset 12kk-7v, veteraanit yli 7v.

Ikäryhmien voittajat kisaavat keskenään RYP-kilpailussa, josta voittaja jatkaa BIS-kehään."

Siis ihan parasta! Vähän enemmän saa ehkä tuntumaa "oikeeseen näyttelyyn". Tuolla ei myöskään jaettu nauhoja ollenkaan, vaan tuomari kävi koirat vuorollaan läpi ja sijoitti kolme parasta per luokka. 

Me saavuttiin paikalle aika viime tipassa, koska kiitos Turun suunnilla olevien tietöiden, navigaattori sekosi ihan lopullisesti Raisiossa eikä yhtään tajunnut missä ollaan, mihin ollaan menossa ja mistä mennään. Kuitenkin muutamien ärräpäiden ja pikkuisen hermoromahduksen (meidän puolesta siis, ei navigaattorin) jälkeen navigaattori kokosi itsensä ja onnistui ohjeistamaan meidät sinne minne pitikin.

Kävin ilmottamassa koirat omiin luokkiinsa, eli molemmat ryhmään 10, Merri aikuisiin ja Hippu veteraaneihin. Ilmohetkellä oltiin vielä ainoot vinttikoirat ja mulla meinasi hätäännys iskeä kun pelkäsin jo että saan raahata molemmat samaan aikaan "ryhmäkehään". Mun helpotukseksi paikalle kuitenkin ilmaantui vielä italianvinttikoira ja kolme salukia. 

Meidän kehässä oli ryhmä 1 ekana, sen jälkeen vielä pari koiraa ryhmästä 6. Vinttikoirapentuihin meni itsku ja kaksi salukia, Merrin kanssa kehässä oli myöskin saluki. Tässä vaiheessa pystyi jo toteemaan että Hippu on ainut veteraani, eli automaattinen luokkavoittaja. 

Merri esiintyi ihan kivasti, vähän perässä vedettevä se on, mutta nyt se jaksoi skarpata seisomisen kanssa ja näytti hampaatkin nätisti tuomarille. Sormet ristissä toivoin meille sitä kakkossijaa ja sehän me saatiin. 

Kävin nopeesti vaihtamassa koiratolpan virkaa toimittavalta Ronilta koirat päittäin ja kirmasin Hipun kanssa kehään. Ihan kirjaimellisesti me sinne kirmattiin. Hippu innostui ihan valtavasti kun pääsi mun kanssa kehään, Merrin kehän aikana jo huomasin että se ihmeissään katteli että miksi oon Merrin kanssa enkä sen. 

Hippu oli taas, noh, täydellinen. Se seisoi kuin patsas ja liikkui niin reippaasti että mun piti ihan oikeesti pistää juoksuksi. Tuomari otti ilon irti Hipun hienoista liikkeistä ja siitä että oltiin luokkamme ainoat, ja juoksutti meitä ihan koko rahan edestä. Kahden kehän ympärijuoksun ja yhden edestakaisin menon jälkeen kun tuomari pyysi vielä kolmiota, alettiin tuomarin ja kehäsihteerin kanssa jo nauramaan kaikki että tämähän meni ihan liikuntatunniksi :D Silmissä alkoi jo mustua. Hulluna juoksemisen jälkeen vielä poseerattiin tuomarille hetki, jonka jälkeen saatiin palkinnot käteen ja jäätiin ns. RYP-kehään, johon siis osallistui pentujen ja aikuisten voittajat. Molemmat salukeja. Ja taas vähän juostiin! Ja sitten seisottiin. 

Hippu toi hienosti kotiin tuloksen RYP2 ja kehän jälkeen tuomari (ja kehäsihteeri) tuli vielä juttelemaan ja kehumaan. Kuulemma ikäisekseen koiraksi (Hippuhan on siis n. 7,5v) aivan uskomattoman upeat liikkeet ja koira on muutenkin hyvin hoidettu ja kaikintavoin todella kaunis. Tack så mycket. Ikäisekseen- kommentti mua vähän jäi jälkeenpäin naurattamaan, ihan kuin Hippu olis jo joku muumio. Mutta kyllä silti tuomarin sanat lämmitti sydäntä.

Kehän jälkeen lähdettiin aika nopeesti ajelemaan takaisin Raumalle päin. Kuvat kehästä on ottanut Roni, joka alkoi vastarannan kiiskeksi eikä suostunut tulemaan ihan kehän reunalle kuvaamaan, joten laatu on tosiaan ihan mitä sattuu, kun sain aika rankalla kädellä rajata, että ees jotain näkyis. 

Murmelit

Palkintoja saatiin aika komea läjä! Kuvassa OLI (huom. oli) vielä yksi rullaluu, jonka Hippu kuitenkin ehti käydä hakemassa parempiin suihin heti kun selkänsä käänsi.