heipat pitkästä aikaa!

Mä kuolen totaalisesti tälle kun en jaksa/muista päivitellä tätä blogia koskaan. Noh, nyt asia korjataan ensi tilassa!

Osasyynä pikku päivittelytauolle on ollut että mulla on ollut suhteellisen iso elämänmuutos tässä ja toinen syy on että ei vaan oo ollut mitään kovin suurta ja ihmeellistä mistä ois pitäny päivittää.
Elämänmuutos pitää sisällään sitä että muutettiin Ronin kanssa yhdessä tohon keskustaan kerrostaloon, mukaan luonnollisesti tuli Hippu. Kokoaikaisesti se ei siellä kuitenkaan majaile, vaan välillä viettää aikaansa äitillä/isällä.
Merrikin on pariin kertaan kylässä meillä ollut mutta sen kerrostalossa pitämisestä on turha edes haaveilla, koska se on vielä vähän... villi. Molemmilla vierailuilla se on kovasti yrittänyt syödä meidän kaktukset. Toisella kertaa se jo sai raahattua kaktuksen sänkyyn ennen kuin huomasin mitään.
Tässä elävä esimerkki siis siitä että Merriä ei kovat ja terävät piikit paljon pidättele!
Muutenkin se sen hääriminen ja sohlaaminen on niin kokoaikaista että ennen kuin se saa sitä järkeä vähän sinne pääkoppaan, ei se meillä pysty kuin päivävierailuja tekemään.
Myöskään portaita se ei suostu kulkemaan (asutaan toisessa kerroksessa), ja hissiin se ei halua. Näillä kahdella kerralla se on työnnetty sinne enemmän tai vähemmän väkisin, kerran meni kun heitti kasan kinkunsiivuja edellä, mutta se olikin se eka kerta hississä. Tässäkin asiassa, kaikki aikanaan. Kai.

Hippu sen sijaan on kuin kotonaan ollut heti eka yöstä asti uudessa kämpässä. Hississä kulkee kuin vanha tekijä, portaisiin en sitä vie johtuen portaiden liukkuudesta ja jyrkkyydestä, sekä siitä että Hippu ryntäilee portaissa. Ei ole toivomuslistalla tulisi ne portaat kuono edellä alas.

Rauma Showssa oltiin toukokuun puolessa välissä. Se näyttely meni yli odotusten. Tuomarina meillä oli Maija Mäkinen.
Merri esiintyi niiiiiiiin älyttömän hyvin, että olin kehässä pelkkää hymyä♥ Myös arvostelussa mainittiin hyvästä esiintymisestä ;) Ainut että esitin käärmeketjulla, jonka kilinä häiritsee liikkeissä ilmeisesti Merriä niin paljon että se pudistelee päätään.
Liikkeet on vielä kuulemma vähän löysät, muuta moitittavaa arvostelussa ei tainnut ollakkaan!
Merri oli täten ERI JUK1! Meidän eka erinomainen, siitä on hyvä jatkaa.
 
Ensi viikolla ollaan menossa Pori KV:hen, saa nähdä mitä sieltä tulee. Borzoita on ilmottuna 20.
Ainakin suht kivan karvan Merri on nyt saanut siinä mielessä kasvatettua, että se ei ole enää sellasta karheeta hötöä, vaan silkkistä ja tiivistä :3 Lihaksia puuttuu edelleen ja se tulee näkymään liikkeissä. Mutta katsotaan miten meillä menee!

hupsista...

Nyt on kyllä kirjottelu jäänyt niin paljon että ihan itteäkin itkettää.

Jonkun verran on tässä tapahtunut ainakin näyttelyiden saralla, oltiin Merrin kanssa Turussa 19.1, jolloin oli myös Merrin synttärit! Tuomarina meillä oli Hans Lehtinen. Merri esiintyi junioriluokassa jossa oli myös yksi toinen narttu. Merri esiintyi hyvin, antoi katsoa hampaat ja pidellä moitteettomasti, se jopa juoksi niinkuin pitää! Tuloksena oli EH JUK1 ja saatiin hyvä arvostelu! ♥ Sanomista tuli kylläkin sillä hetkellä sanalla sanoen merkillisestä turkista ja etuosassa ei ollut vielä tarpeeksi massaa ja se näkyi liikkeissä.
Näyttelypaikallaa Merri otti jonkin verran stressiä vieraista koirista ja onnistui se kevythäkistäänkin karkaamaan.... :D Ei edes huomattu äitin kanssa mitään, yhtäkkiä vain eräs nainen tuli koputtamaan selkään ja kysymään että tiedetäänkö me kenen koira tässä on ja meidän Merrihän se siinä seisoi vieressä syyllisen näköisenä. Eipä jätetä enää häkkiin ilman vartiointia ;)

Maaliskuun alussa käytiin Kaarinan ryhmiksessä, mukana oli poikaystäväni Roni, joka toimi kuskina.Olin siis ekaa kertaa näyttelyssä oman koiran kanssa ilman äitini roudausapua. Hyvin mä itsekkin pärjäsin ja Ronikin parhaansa mukaan yritti autella. Kyllä Roni ainakin innokkaasti Merriä ennen kehään menoa harjaili ♥
Tuomarina meillä oli ruotsalainen Anette Edlander.
Tällä kertaa Merri oli aika säikyllä päällä ja junnunarttuja oli paljon. Merri oli luokan ensimmäinen ja tietysti takana ollut narttu kiilasi suoraan persuksiin ja tuomarin katsellessa koiria, Merri käytännössä katsoen istui mun sylissä.... Lievää ketutusta oli havaittavissa.
Yksilöarvostelussakin vielä Merri oli hiukan hermostunut ja pyöri ja hyöri ympäriinsä ja liikkeitä katsottaessa Merri yritti päästä pois kehästä kun se näki Ronin istuvan kehän reunalla. Merri on muutenkin ihan hulluna Roniin niin tiedänpä ainakin sen että Rauma Showssa Roni saa häädön pois kehän laidalta :D
Merri sai EH:n, samoista syistä kuin Turussa ja nyt vaan toivotaan että turkki ja lihakset sieltä tulis. Lihakset tosin ei ihan itsestään tule.
Mukava reissu kyllä oli kaikin tavoin kun sai tutustuttaa Ronia vähän koiranäyttelyiden maailmaan ja olihan se muutenkin ihan parasta seuraa!

Tosiaan muutaman viikon päästä edessä Rauma Show 2013, sinne hakemaan varmaan se sama EH.... Mutta en mä vaan voi skipata Rauman näyttelyä, en sit mitenkään! Ja tänä vuonna en mene töihin sinne, sen lupasin itselleni. Jotenkin sellanen olo että on tullut kasvettua ulos siitä touhusta :|

Parin viikon päästä edessä on myös koiranhoitotehtäviä kun menen Kaarolle hoitamaan Juri- borzoita ja kahta kääpiövillakoiraa (?) ja oon enemmän kuin innoissani :3 kiva kun saa puuhastella erilaisten koirien kanssa, se kun on niin opettavaista touhua kaikin tavoin.

Tässä vielä muutama kuva:

Päivittelyä.

Johan on päivittely jäänyt.. Osasyynä ehkä se että ei oikeesti oo ollut mitään päiviteltävää kun ei olla missään koirariennoissa oltu ollenkaan erkkarin jälkeen ja muutenkin on ollut jotenkin kauheen hiljasta elämää meillä. Ei oltu ees messarissa joulukuussa, ja se jälkikäteen hiukan harmittaa, sillä olen siellä ollut niin monena vuotena jo ja se on muodostunut jotenkin perinteeksi.. Ensi vuonna sitten ;---)

Merri täyttää nyt Tammikuussa vuoden mikä menee itseltä ainakin hiukan yli hilseen. Juurihan se meille tuli ja oli sellainen pallero, nyt se on jo reippaasti isompi kuin Hippu ja Hasja. Vaikkakin massaa siltä puuttuu vielä kovasti ja turkkikin on ihan ihmeellinen, tää on vissiin se hitaammin kehittyvä yksilö kaikin tavoin..... :--D Yhtä sylivauva ja kaikkia rakastava se edelleen on ja toivottavasti myös sellasena pysyy!

Merri on ilmottu parin viikon päähän Turku KV:hen joten siellä olis tarkotus korkata oikeasti meidän näyttelyura, mutta eipä meidän varmaan H:ta parempaa kannata sieltä odottaa, mutta saapahan penneli kokemusta jos ei muuta.

Sain tuossa keskiviikkona myös yhteydenoton eräältä raumalaiselta naiselta joka kertoi bonganneensa blogini ja kertoi omistavansa nuorehkon uros borzoin, multa meni se ikä jotenkin ohi mutta nuorempi kuitenkin kuin Merri. Kyseli josko olis kiinnostusta lähteä lenkki ja juoksuseuraksi joskus, ja täytyy sanoa että aika lottovoitto myös meille! Saapahan Merrikin oppia taas noita sosiaalisia taitoja ;) Tarkotus olis nyt viikonloppuna mennä tätä naista ja hänen borzoitaan tapaamaan. Kaikkea kivaa tämä blogikin poikii, taitaa tätä porukka lueskella hiukan enemmän kuin luulin!

Muutoin meille ei mitään kummempia kuulu, ollaan vaan oltu ja lenkkeilty. Nyt olis tarkoitus hiukan ryhdistäytyä ja josko tänä vuonna sitten taas alkaisi noita koiranäyttelyitä aktiivisemmin käymään. Asiaa helpottaa ainakin se tosiasia että musta on tulossa vanhus, täytän kahden kuukauden kuluttua 18 ja ajokortti on hankinnassa, tosin auto puuttuu :D Mutta jos on auto käytössä niin eipä ole kuskista kiinni jos äiti jostain syystä kieltäytyisi kuskiksi lähtemästä.

Haaste.

Marika haastoi mut blogissaan vastailemaan näihin kysmyksiin, joten vastaillaanpas sitten!




1. Mitä eläimiä sinulla on?

-Neljä koiraa --> kolme venäjänvinttikoiraa ja schapendoes.

2. Entä mitä eläimiä sinulla on ollut aikaisemmin?
- Yhteensä meillä on elämäni aikana ollut yhdeksän koiraa ja kaksi hamsteria.

3. Harrastatko eläinten kanssa jotakin?

- Harrastan Hipun ja Merrin kanssa näyttelyitä, sekä lenkkeilykin varmaan voidaan laskea "harrastukseksi". Hipun kanssa treenailen myös omaksi iloksi tokoa, ja maastotreeneissäkin on Hipun kanssa käyty, kylläkin vuosi sitten viimeksi.

4. Mitä tavoitteita sinulla on tulevaisuudessa?
- Tavoitteinani on suunnata lähivuosina (eli toisin sanoen kun olen täysi-ikäistynyt mikä tapahtuu viiden kuukauden päästä, ja rahatilanne antaa myöten) Viroon hakemaan Hipulle Eestin valion arvoa.

Merristä olisi tarkoitus saada kasvamaan edes suurinpiirtein normaali koiruus, opettaa sille noita näyttelyasioita ja sitten alkaa käymään nissää näyttelyissä. Unelmissa tietysti siintää se FI MVA-titteli ja myöhemmin ne muut maat, mutta ne ovat riippuvaisia sitten tosta kehityksestä yms.

Muuutoin tavoitteinamme ovat vain terve, hyvä ja pitkä elämä koirien kanssa.

5. Oletko katunut koskaan lemmikkiesi hankkimista? Miksi?

- Varsinaisesti en ole katunut koskaan, mutta kyllähän se mielessä käy (varsinkin Merri the riiviön kanssa) aina välillä että kuinka paljon helpompaa se elämä sitten oikeasti olisikaan jos ei koiria olisi. Siinä sivussa tulee kuitenkin aina se ajatus, että kuinka paljon tylsempää silloin olisi.
6. Oletko saanut uusia tuttavuuksia / kavereita lemmikkiesi kautta?

- Todella paljon! Koiranäyttelyissä borzoikehän laidalla on tultu tavattua jos jonkun näköistä ihmistä, joiden kanssa olen aika paljonkin yhteyksissä ja joiden kanssa tulee aina näyttelypaikoilla vietettyä aikaa :)
7. Onko sinulla jotakin suunnitelmia / haaveita hankkia uusi lemmikki?
- Tällä hetkellä ei ainakaan koiraa! Sellainen pieni pörröinen luppakorvakani on sellainen ikuinen haave, jonka joskus vielä toteutan, mutta en sitten tiedä koska sen luppikseni saan.

8. Mitkä ovat suosikki rotusi/lajisi?
- No lajina tietty koira on se suosikki. Suosikkirotuja on sitten taas vaikka muille jakaa mutta numero yksi on tietenkin borzoi! Muita lemppareita sitten on esim. whippet, afgaani, colliet, silkkivinttikoira, bordercollie, sk kettuterrieri ja valkoinen paimenkoira.

9. Kuinka usein ruokit lemmikkisi?
- Kahdesti päivässä.

10. Harrastatko jotakin ei lemmikkeihin liittyvää?

- Kuulun Rauman vapaapalokunnan hälytysosastoon, joten se olkoon se koiriin liittymätön harrastus.
11. Ja lopuksi, mitä kuuluu yleisesti elämäänne juuri nyt?
- Ihan hyvää, joskin Merri meinaa aiheuttaa täällä yleistä paheksuntaa ja kaaosta, sekä hermoromahduksia. Mutta eiköhän niistä kunnialla selvitä !

Merrin temput vol. miljoona

Mukavaa kun jokasen postauksen saa aloittaa pahoittelemalla sitä kun ei ole päivitellyt, mutta nyt se on taas pakko tehdä. En vain ole saanut aikaiseksi kirjotella tänne, vaikka ei sitä kirjoteltavaa niin paljon ole taaskaan ollutkaan. Nyt on vain hyvää aikaa kirjoittaa kun makaan kotona sairaana, ilman mitään tekemistä.
     Eletään jo syyskuun puoltaväliä ja ilmat on tosiaan jo masentavan syksyisiä. Loppuvuodelle ei ole edes kuin kaksi näyttelyä suunnitteilla ja nekin on Merrille. Merri nimittäin olisi tarkoitus ilmoa ens kuulle Turkuun ekaan junioriluokan esiintymiseensä, ja joulukuussa on se must-tapahtuma, eli voittaja 2012! Sinne mennään kisaamaan junnuvoittaja tittelistä, vaikkakaan ei millään"pakko voittaa"- fiiliksellä :D

Koirille kuuluu kaikille oikein hyvää,varsinkin tolle yhdelle sankarille :D. Merri alkaa olla nyt sen 8kk:n iässä, ja oikea täystuho. Kukaan muu ei vedä lasisia esineitä pöydiltä alas yksin jäädessään, syö niitä ja mene nukkumaan lasinsirujen päälle, paitsi meidän Merri.... Ihme kyllä kyseisen tapauksen jälkeen koirasta ei yhtään haaveria löytynyt. Joskus kyllä tuntuu että oma pää hajoaa tuon riiviön kanssa, mutta sitten taas joskus kun se tulee syliin makoilemaan tai halailee niin muistaa taas kuinka ihana se loppujen lopuksi onkaan :) Hyvä sitä oli muistella itse viime viikolla siinä vaiheessa kun totesin vain että kyseinen täystuho oli syönyt suhteellisen uudet kuulokkeeni ja joutuisin taas ostamaan uudet. "Sitähän ne koiranpennut tekee". Nii-in, mutta eikö ne ikinä osaa lopettaa? Tätä tämä on ton Merrin kanssa ja syvästin toivon että se oikeasti tajuaa joskus rauhoittua!
Ei tuo pikkusankari uskalla vieläkään ohittaa edes itseään isompia koiria, pienet sentään jo menee. Ja kaikki ohikulkijat ILMAN koiraa olisi pakko päästä moikkaamaan, mutta ei tollanen pienen hevosen kokoinen hyppivä koira aiheuta mitään kovin positiivisia mielikuvia kovin monessa ohikulkijassa. Yhtenä pävänä tossa ehdin jo innostua kun olin Merrin kanssa lenkillä ja ohitsemme fillaroi nainen eikä Merri kiinnittänyt mitään huomiota siihen. Olin jo aikeissa alkaa kehumaan, kunnes tajusin että välinpitämättömyys johtuikin vain siitä että muutama metri meidän edellä käveli mies jota Merri oli keskittynyt täydellä teholla seuraamaan.... Noh, kaikki aikanaan.

Merrin lempiharrastus on edelleen kiusata meidän muista koiria...

metsäturriaiset.

Oltiin tänään aamulla Hipun ja Merrin kanssa vanhanlahden vanhainkodin lähistöllä olevalla traktoritiellä lenkkeilemässä ja kamerakin oli kerrankin messissä. Työt rallasi oikeen urakalla keskenään ja löysivät jonkun ihanan kuraojankin mutta tottakai kamerasta loppui just sillon akku, mutta jokainen voi mielessään kuvitella miltä tämä ihana kaksikko näytti painittuaan kuraojassa :D varsinkin Hippu oli varsin hurmaava ilmestys... taisi olla valkoinen koira lähinnä musta...

                                                                    Tässä niitä kuvia



                                    

Teille! +erkkarikuvia

Ajattelin nyt sitten lisäillä tänne blogin puolellekin muutaman kuvan viime viikonlopun erkkarista. Kaikki kuvat on ottanut Ella Niinstö.



                                      

                                      

                                             
                                                             
                                                            Zatravin Dina JUN ERI

                                    
                                                     Hatsina Jantarnaja Luna AVO ERI3 SA




                                                                 

                                                       Hatsinan kasvattajaryhmä

Sen verra voisin tähän loppuun vielä omiani jaaritella, vaikka tämänkin olen sanonut sata kertaa ennenkin, en ole varma että olenko sen täällä blogissa tehnyt, mutta varmasti borzoiväki tietää tämän kyllä ;--). Eli: olen nyt vasta pari vuotta, kolmas vuosi menossa, harrastanut aktiivisesti näitä näyttelyjuttuja ja vielä tietyn rodun parissa. Olen vielä aika tuore borzoiharrastaja, mutta silti kaikki kehien laidoilla tapaamani ihmiset ovat olleet superihania minua ja koiriani kohtaan, kiitos siitä ♥ Kyllähän jo ihmiset minut tunnistaa, tulee juttelemaan ja tervehtii, mikä on tosi ihanaa. Usein tapaan näyttelyissä uusia kivoja ihmisiä ja se on yksi tämän harrastuksen parhaista puolista. On ihanaa kun edes silloin tällöin pääsee juttelemaan aiheesta (koirista siis ;) ) josta itse on kiinnostunut, ihmisten kanssa jotka ovat ihan aidosti vähintää yhtä kiinnostuneita. Eihän me nyt mitään supermegamahtavia tuloksia erkkarissakaan tehty, mutta silti voin sanoa että päivä oli tähän mennessä yksi tämän vuoden parhaista ja iso kiitos siitä kuuluu ihmisille ja koirille joiden kanssa sen päivän vietin!
Ja mitä tulee sitten ihan siihen itse näyttelykehissä juoksimiseen... se on todella kivaa! Se kuulostaa omissa korvissakin tyhmältä kun sanoo " joo-o siellä mä taas kolmenkymmenen asteen helteessä koko päivän seisoin,seisoin,seisoin ja seisoin ja pari kertaa juoksin ympyrän, mutta silti mä nautin siitä oikeasti" . :D Mua on nyt harmittanut aika paljon kun ei tän vuoden puolella olla käyty nyt kun vasta kahdessa näyttelyssä oman koiran kanssa ja alkuvuodesta kävin turistina Marikan kyydillä Turku KV:ssä. Toivottavasti tosta kakarasta tulis ees sen verran mallikelposen mallinen ja olonen että se mahdollistais tän harrastuksen jatkumisen, sillä tämä on jotain, mitä en muuhun vaihtaisi, eikä tätä ikinä tule yksikään kaverini koulusta tai muualta ymmärtämään täysin, ellei koe sitä itse ja pidä siitä oikeasti, tämän ymmärtää vain toiset yhtä "sekopäiset" ihmiset kuin minä itse!

Toivottavasti tosta joku sai tolkkua?! Yritin pukea taas ajatukset sanoiksi ehkä hiukan laihoin tuloksin, mutta ajatushan on tärkein. Haluan vielä kerran kiittä teitä, kaikki borzoikehien laidalla tapaamani ihmiset, pidetään jatkossakin yhteyttä, tavataan näyttelyissä ja kiitos kun olette ottaneet minut ja venakkoni niin hyvin vastaan vaikka aika vanhoja naamoja mekin kehien laidalla alamme jo olla (:

Näihin kuviin ja tunnelmiin.