Työpäivän jälkeen järjestelmäkameralaukku olalle, koira hihnaan ja liukastelemaan alas rantaan. Äiti asuu ihan rannassa ja missä oliskaan paremmat puitteet napsia kuvia kuin lumisella laiturilla auringon laskiessa. Jäällekkin ois varmaan voinut mennä (ainakin lumessa oli tuoreita ajoneuvon jälkiä), mut mulla on niin hillitön kammo luonnonvesiä kohtaan, etten uskalla jäälle mennä. Pelkään niin paljon et putoon jäihin, tai tarkemmin se vesi pelottaa. Kesällähän mua ei saa ees laiturille. Kerran viime kesänä yritin ja heti alkoi huimaamaan ja suunnilleen konttasin sieltä takas turvalliselle maalle :D
Ollaan siis tosiaan edelleen majoittumassa äitini luona, saa nähdä koska lähdetään pois.
Ollaan siis tosiaan edelleen majoittumassa äitini luona, saa nähdä koska lähdetään pois.
Otsikon mukaisesti päivät pitenee ja hyvin on mahdollista neljän jälkeen iltapäivällä mennä ottamaan kuvia ulos! Ihanaa.
Kuvaaminen on mulle niin rakas "harrastus", vaikken mikää viiden tähden kuvaaja olekkaan, mut ei siinä kehity jos ei harjoittele.
Osaa kuvia vähän pilaa Hipun takajalassa oleva lasten kurakinnas, mut ei anneta sen häiritä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti