perjantai 13. tammikuuta 2017

Meillä on puheripuli ja uusi ystävä

En tiedä johtuuko lääkityksestä, valeraskaudesta, molemmista vai jostain muusta, mutta Hipulle on puhjennut nyt joku ihmeen puheripuli. Se itkee ja kitisee ihan kokoajan sisällä (ulkona sentään on hiljaa) vuorokaudenajoista riippumatta. Mulla on muutenkin ollut taas oman nukkumisen kanssa vähän vaikeeta (kiitos kuuluu joululomalle joka käänsi taas unirytmin ihan päälaelleen), eikä toi Hipun yöllinen kitinä mitenkään auta asiaa. Melatoniinit hain kaupasta muutama päivä sitten ja sainkin paremmin nukahdettua, mut mitäpä hyötyä siitä on jos heräilee pitkin yötä tohon koira ruikutukseen. Öisin ja aamuyöstä oon sitä kiikutellut ulos kun oon aatellut et jos sillä on hätä, mut ei vaan oo. Kyllä se asiat tekee mut ei mitenkään hätäsesti. Tänään viimeksi sain raahata koiran viiden aikaan aamuyöstä ulos ja ihan kevyt ketutus oli päällä. 
Tän lisäksi se on alkanut kuseskelemaan sisälle. Se luultavasti johtuu tosta lääkityksestä, kun pissat saattaa olla kylppärin lattialla vaikka oltais just pari tuntia sitten käyty pihalla. Eikä se edes ilmota että nyt on hätä ja ulos tarvis päästä. Tän takia soitinkin eilen Evidensiaan ja kysyin et kuuluisko tässä jotenkin alkaa huolestumaan, kun lääkityskin on ollut pian jo kuukauden päällä. Kuulemma tosiaan johtuu varmaan lääkityksestä. Samalla soitolla varasinkin meille ajat kontrollilabroihin ja sinne päästään ens viikon torstaina (19.1) heti kahdeksalta aamulla. Tolla käynnillä on kuulemma mahdollista ottaa myös virtsanäyte jos kuseskelu jatkuu sinne saakka.




Meillä on myös uusi ystävä, kun musta leivottiin "dogsitter" Rauman koirahoitoringin kautta 3v kääpiösnautseri Papulle. Papua tarvis muutaman kerran viikossa käydä lenkittämässä ja välillä ottaa hoitoon omistajan töistä riippuen.  
Käytiin sunnuntaina jo yhdessä tutustumislenkillä (mulla oli Pinjan Aku tällä lenkillä mukana) ja maanantaina Papunen olikin mun lenkitettävänä ekaa kertaa. Kolme kertaa tällä viikolla tuli Papsua ulkoilutettua ja kävi se meillä kylässäkin. 
Papu on hirveen rauhallinen ja kiltti tyttönen, joka tottelee ihan uskomattoman hyvin muakin vaikka vasta tutustutaan! Hipunkin kanssa ovat tavanneet ja Hippu on tainnut löytää jonkun soulmate kakkosen, sen verran liekeissä se on Papusta ollut heti. Sitä varmaan miellyttää Papun suhtautuminen, kun Papu ei ryntää iholle vaan antaa toisen tulla tutustumaan. 
Keskiviikkona sovittiin treffit Pinjan kanssa puistoon, mukana nelijalkaisista mulla Hippu ja Papu ja Pinjalla omat koiransa. 
Pelkkä kävely puistoon oli ihan itsemurhatehtävä. Ulkona oli ihan tappoliukasta kun ensin oli ollut -20 astetta pakkasta ja sit tulikin vesisade ja kadut tosi liukkaita. Siihen lisäksi kova myrskytuuli. Matkalla puistoon vedinkin komeesti nurin ja mun rakas sormus tais jäädä sille tielleen kun irtosi kai sillon sormesta enkä huomannut heti. Nyt onkin sitten kyynärpää ja toinen jalka kipeä kaatumisen seurauksena.
 Tosi fiksusti koirat teki puistossa kuitenkin leikkijaot: isot (Hippu ja Pantse) leikki keskenään ja pienet (Papu ja Aku) keskenään. 
Papukin siis saatta tulla esintyymään jatkossa blogissa välillä :) 

Hippu on keksinyt haluuvansa oman snautserin.




Majakka ja perävaunu



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti