Ja niin me taas käytiin vähän eläinlääkärissä

Tällä kertaa kuitenkaan käyntiin ei liittynyt kissan takkuntuneita perskarvoja eikä koiran kyynärpatteja, vaan Lillin raahasin eilen (12.7) steriloitavaksi. Ajattelin että hyvä hoitaa se nyt hetipian alta pois, niin on elämä sitten niin kissalla kuin meillä palvelijoillakin taas astetta mukavampaa. Yksi kiima sillä taisi ehtiä olemaan tässä ennen, ihan varmaksi en osaa sanoa oliko se kiima vai jokin epämääräinen huomionhakukausi, mene ja tiedä. Siinä missä Nella määkyi miljoonan desibelin voimalla ja oman yhden ja ainoaksi jääneen kiimansa aikana, Lilli lähinnä piti sellasta outoa vaikerrusta. Tosin se kulki perse pystyssä ympäriinsä, tyrkytti itseään paremman puutteessa Nellalle ja juoksenteli ulko-ovea päin, joten kai se sitten oli sitten sitä itseään. 

Käytiin Rauman kunnaneläinlääkärillä, jossa ellinä toimi joku kesäsijainen, joka mua etukäteen vähän huolestutti, mutta hyvin nopeesti huolet hälveni kun päästiin sisälle. Todella mukava ja asiansa osaavan oloinen nuorehko nainen. Lilli painoi punniattaessa 2,7kg eli en tiedä mikä mun omassa punninnassa meni pieleen kun itse kotona sain tulokseksi yli kolme kiloa. Noh, väliäkö sillä. 

Ell kuunteli Lillin sydämen (joka kuulemma hakkasi ihan tuhatta ja sataa, eli toista jännitti ihan hirveesti vaikka vaikutti ihan tyyneltä ulkoisesti) ja piteli muuten. Kaikki ihan ok. Nukute sille laitettiin takajalkaan ja en kyllä ikinä ole kenenkään tai minkään nähnyt nukahtavan niin pian pistoksen jälkeen. Siis todella nopeasti oli taju kankaalla. 

Jätettiin äitini kanssa joka tuli meille hovikuljettajaksi Lilli nukkumaan ja leikeltäväksi reiluksi tunniksi ja lähdettiin käymään isovanhempieni luona.  

Haettiin Lilli sen reilun tunnin kuluttua ja siellä se pikku karvakerä nukkua tuhisi omassa boksissaan. Leikkaus oli ilmeisesti mennyt hyvin, tai ainakaan mitään moitteen sanaa ei tullut. Lillille oli pistetty ns. piilotikit, eli tikkien poistoa ei tarvita, sulavat itsestään. Saatiin mukaan myös kauluri varmuuden vuoksi jos kissaa alkaa haava turhan paljon kiinnostaa ja kipulääkeresepti. Kipulääkettä olis tarkoitus alkaa antaa tänään, eilen oli saanut kipulääkkeen pistoksena. 2-4 päivää tartteis kerran päivässä lääkitä. Lääkkeenä meillä toimii Metacam. 

Hintaa operaatiolle tuli 120€, hassua kyllä ei poikennut yksityisen hinnoista kuin 40€, mutta säästö se on sekin. Apteekista hain lääkkeen jolle tuli hintaa vielä sen 11,60€. 

Äiti heitti mut ja nukkuvan Lillin kotiin ja otti Hipun mukaansa, että kisu saa potea humalansa ja krapulansa rauhassa. 

Kotona irrotin kantoboksista yläosan ja siirsin alaosan missä kissa nukkui sängyn viereen lattialle ja peittelin Lillin paremman puutteessa mun hiustenvärjäyspaidalla. Nella oli ihan megakiinnostunut mikä pikkusella on hätänä, hääri sen ympärillä kokoajan nuuskimassa ja nuolemassa päätä ja korvia. 

Lilli nukkui parisen tuntia, olin juuri puhelimessa isälleni sanonut että ei oo vielä elonmerkkejä näkynyt ja kun lopetin puhelun ja menin katsomaan Lilliä, niin reppana olikin herännyt ja valunut pesästään alas. Maailman hämmentynein ilme naamalla se ihan pöhnässä puoliksi istui ja puoliksi makasi lattialla. Yritti siitä sitten lähteä vähän liikkeelle, mutta se liikkuminen oli lähinnä eteenpäin kierimistä kun jalat ei kantaneet. Nellakin pamahti salamana paikalle ja sitä sai vähän tuuppia kauemmas kun yritti päästä tekemään lähempää tutkimusta kaverilleen :D 

Lilli kieri aikansa ympäriinsä ja pääsi pikkuhiljaa vähän jaloilleen ja mun estelyistä huolimatta ehti hyppäämään sänkyyn. Sinne se nukahti uudestaan ja nukkui siellä tunnin jos toisenkin, itse sen vieressä maaten. 

Siitä kun se sitten taas heräsi, askeleet kantoi jo paaaaljon paremmin ja Lilli suuntasikin ensimmäiseksi ruokakupille. Jonkin ajan kuluttua se jo hölkkäili ympäriinsä ihan normaalisti ja yritti leikkiä käsiinsä saadulla ponnarilla. Myös haavateippi alkoi kiinnostaa vähän liikaa, kielloista huolimatta nuoli/kyni sitä ja pistinkin sille sitten kaulurin kaulaan. Hyötyä siitä ei paljon ollut, vaan kisu nyppäsi sen ilman mitään ongelmia välittömästi itse pois. Great. Askartelin sitten vanhasta paidastani sille suojapuvun, joka rauhoittikin teipin nyppimistä huomattavasti. Pukua jouduin vielä vähän tuunaamaan jeesusteipillä kun en normiteippiä mistään löytänyt ja ai että Roni nauroi tän takia mulle. Aamulla vaan kun heräsin, se oli jotenkin kiemurrellut puvustaan irti, mutta teippi oli yhtäkaikki edelleen paikallaan joten kaikki hyvin. 

Nyt aamun aikana se on tosin saanut kynittyä sitä teippiä jo sen verran irti että haavakin on paljastunut, ja täytyy sanoa että en ikinä ole siistimpää leikkaushaavaa nähnyt! Haavan se on antanut olla ihan rauhassa, joten se on varmaankin vaan se teippi joka on prinsessaa häirinnyt. 

Nella oli ilmeisesti ollut omasta mielestään aivan liian kärsivällinen ja huolehtiva eilisen päivän, joten aamulla alkoikin kunnon murinasähinät ja kiukuttelu jo toipuneelle Lillille. Ilmeisesti Nella aikoo ottaa eilisen kiltteysvahingon takaisin korkojen kera. On siinä kyllä yksi päivänsäde :D 

Hoitaja Nella

Nellalla taas vaihteeksi välähti.

Lilli Jennin tee-se-itse-puvussa

Uni ja kaikkea.