Urpo kettutyttö maastotreeneissä ja LV:n kiihdytyskisat

Oltiin Merrin kanssa päälle viikko sitten Harjavallassa maastotreeneissä. Kyseessä oli MerriMörrin ensimmäiset treenit ja vähän olin jo sillä kannalla lähtiessä että ei tuo kyllä tule mihinkään liikkumaan, sen verran tyhjää tilaa tuntuu korvien välissä olevan :D Hipun kanssa alkujaan piti mennä mutta kiitos Valkeakosken tassuonnettomuuden jäi Hipun treenit (taas) väliin.
Paikalla treeneissä ei pahemmin muuta porukkaa ollut, vähän tihkutti ja jossain kaukana ukkonen jyrähteli. Merri olisi halunnut kaveerata kaikkien kanssa ja kaikki muu paitsi viehe kiinnosti kun vuoroamme odoteltiin. Onneksi mulla oli mätsäristä kiitokseksi saamani toinen lahjakortti treeneihin mukana niin ei uponnut esitykseen senttiäkään.

Merrin vuoro kun tuli ja viehe lähti menemään, Merri lähti sen perään ja ehdin jo kunnon tuuletukset vetämään Ronille että "jee se lähti!!", mutta miten kävikään.... Lähti se vieheen perään juu, mutta päätti loppujen lopuksi että oma pellehyppyshow on huomattavasi mukavampaa kuin vieheen perässä juokseminen. Kokeiltiin vielä puolesta välistä uudelleen mutta eiköhän se oma rallitus vienyt taas voiton ja nolona juoksin "urpon kettutytön" perässä muiden nauraessa sivummalla :D Noh, olipa koiralla ainakin hauskaa ja huvittihan se itseäkin.

The sankari

Eilen olin Hipun kanssa Eurajoelle Lännen Vinttikoirien kiihdytyskisoissa. Tänne(kin) lähdin vähän extempore, sillä oltiin aamukuudelta lähdetty Ronin kanssa Turusta hakemaan äitiäni ja sen kaveria satamasta ja olin aivan tajuttoman väsynyt kun palattiin Raumalle yhdeksän maissa.
Pinjapa sattui pistämään viestiä että oonko menossa ja hetken olin vähän juupas-eipäs-juupas-eipäs mutta niin siinä kävi että Pinja kävi mut ja Hipun nappaamassa ennen kymmentä kyytiin ja lähdettiin Eurajoen raviradalle kun Roni jäi jatkamaan kesken jääneitä yöuniaan....

Kiihdytyskisathan olivat avoimet kaiken rotuisille ja niissä kisattiin kokoluokittain (mini, midi & maxi). Muun rotuiset kuin vinttikoirat juoksi ensin kaikki 100m vieheen perässä ja muun rotuisten palkitsemise jälkeen oli vinttikoirien vuoro, nekin kokoluokittain.
Hippu oli isoissa vinttareissa ja meidän lisäksi isoihin kuului irlanninsusikoira ja greyhound.
Hippu avasi kaikkien vinttien juoksut ja keräsi yleisöä radan varteen (kuumotus). Vinttikoirille rata pidennetiin kahteensataan metriin ja lähettäjäksi Hipulle sain hommattua salukiporukoista jonkun miehen jonka nimikin jäi eiliselle. Pinjaa olisin muuten tähän tarkoitukseen käyttänyt mutta hän oli lippumiehenä.
Vähän jännitti kun ei Hippu ole nähnyt viehettä kolmeen vuoteen ja lähettämässä sitä on sille ventovieras ihminen että lähteekö se. Ajattelin että jos ei vieheelle niin kyllä se sen 200m juoksee mun luokse joka tapauksessa :D
Hippu jo muun rotuisten aikana kyllä kovasti vinkui vieheelle ja piti jotain ihme mölinöitä. Ekaa kertaa kun viehekone pärähti koko päivänä käyntiin Hippu pomppasi heti ylös korvat pystyssä. Ei ole neiti unohtanut.

Hippu juoksi juoksunsa todella upeasti. Oli kuulemma lähtenyt hyvin vieheen perään eikä ollut kiinnittänyt lähettäjäänsä juurikaan huomiota ja juoksussa ollut hyvä rytmi ja vauhti. Hippu tappoi viehettäkin sen kiinni saatuaan niin hyvin kuin koppa päässä vain voi :D Ei se ennen noin paljoa ole viehettä tappanut.
Palkintojen jako oli yllätys, Hippu voitti isot vinttarit ajalla 14,43s !!!
Tosin muuten oltaisiin varmaan hävitty sille greylle mutta se keskeytti. Meidän aika oli jopa kaksi sekuntia parempi kuin toiseksi tulleen irliksen. Hyvä Hippu!
Nyt mulla on tietysti kauhea into tolle juoksupuolelle mutta minkäs teet. Ja on se niin että vinttikoira on kauneimillaan kun se juoksee!

Tämän kaiken hyvän lisäksi Hippu oli taas niin kiltisti ja kauniisti. Antoi ihmisten rapsutella ja kävi jopa rapsuja kerjäämässä, rakastui ihanaan salukipoikaan ja teki jopa tokoliikkeitä.
Kun kisojen jälkeen porukka poistui ja Pinja jäi vähän tavaraa keräilemään käveltiin Hipun kanssa kauempana ja päästin sen irti juoksemaan vielä hetkeksi. Hipulla oli eilen hyvä päivä.

Hyvät palkinnotkin oli länkkärit järjestänyt, me saatiin hieno pokaali ja ruusuke, sekä BEST FRIEND'sin natural bites kanamakkaroita ja iso pussi ihan tavallisia rullaluita. Me kiitämme.

Odottelun aikana ehdittiin jopa treenata tokoa. Mmmitä?

"OOOH! Kuulen vieheen!"

FI CH Vilpertin Hizer
Lännen vinttikoirien kiihdytyskisat 2014
Isot vinttikoirat 1./3.
14,43s/200m

Täytynee vielä todeta että jos mulle olis joku sanonut muutama kuukausi sitten että Hippu tulee joskus nukkumaan kissan kanssa samalla sohvalla täysin tyytyväisenä, olisin pitänyt tämän sanojaa varmaan hulluna. Mutta noh, kuinka ollakkaan, nyt se Hippu oikeasti nukkuu kissan kanssa samalla sohvalla ilman pienen pientäkään ongelmaa.

Niin. Ja Nellasta on tullut rasittava :D Sille on sterilointiaika varattu ensi kuulle, jospa se hiukan rauhoittaisi tota sen menemistä.

Nimimerkillä Jenni joka eräs yö tuossa juoksi tunnin kissan perässä ympäri kämppää kun se keksi toinen toistaan "nerokkaampia" aktiviteetteja itselleen jotka ei olleet hiljaisimmasta päästä.

Taisi yrittää tunkea päätäänkin postiluukusta.