Kyllä mekin täällä vielä ollaan....!

Pääni puhki olen taas miettinyt että koska tätä blogia ehtii päivittää, vai ehtiikö enää ollenkaan. Jotain pientä sanottavaa on putkahdellut silloin tällöin mieleen, sitten taas kadonnut kokonaan tai sitten ei vaan yksinkertaisesti ole jaksanut/ehtinyt päivitellä.

Pariin otteeseen olen jo postausta alotellut kirjoittelemaan, aina jättänyt luonnokseksi tai poistanut kokonaan, josko tästä sitten saatais edes siedettävä katsaus siihen mitä meille kuuluu ja miten ollaan tämä hiljaisuuden aika, eli lähes kaksi kuukautta käytetty...

Ihan täytyi lähteä kattomaan mitä olen viimeksi tänne kirjottanut ja näköjään se on siihen hyvän joulun toivotukseen jäänyt, joten pikakatsaus jouluun ja uuteen vuoteen, olkkaapas hyvät!

Joulu meillä meni ihan mukavasti, aatto vietettiin Ronin kanssa anoppilassa ja joulupäivänä vierailtiin Hipun kera äitini luona. 

Kissalle tilasin "aikaiseksi joululahjaksi" Zooplussalta (suosittelen lämpimästi!!!) uuden mökin ja 48 purkkia märkäruokaa, tosin ne kaikki on jo aikapäiviä sitten mennyt parempiin suihin. Hipulle tilasin vielä tasapuolisuuden vuoksi vinkupöllön, jolla tuo pönttö ei ole kyllä tajunnut pelata yhtään, vaikka kuinka sille sitä vinguttelisi/viskoisi. Noh, Nella käyttää sitä unileluna.

Pinja antoi Hipulle joululahjan myös, makkarakoiran joka tuolla allaolevan kuvan taustalla näköjään tekee kuolemaa. Kiitoskiitoskiitos!

Ronin vanhemmat antoi meille myös lampaantaljan ja Hippu on ihan täysin ominut sen nukkumapaikakseen, tai oli. Ostin toisen samanmoisen Ikeasta ja päällystin sohvat niillä, joten parempi varmaan sanoa että Hippu viihtyy sohvalla nykyään entistä paremmin :D 

Kissa hiiltyi talja ykkösestä täysin aluksi, luuli sitä kai Hipuksi kun meinasi halvauksen saada kun nostin Nellan ensimmäistä kertaa taljan päälle ja muutoinkin tahallisen paljon vältteli taljaa pari ensimmäistä päivää. 

Jep, jännityselämää meillä. Taljapelkoa.

Tapaninpäivänä käytiin peltorallitukset jouluruokien päälle vetämässä Haapasaaressa ja nähtiin heppoja ratsastajineen. Hippu toi pisteet kotiin kun antoi hevosten mennä nätisti ohi, katseli vain silmät suurina isompiaan.

Vuosi vaihtui rauhallisesti meidän osalta tällä kertaa, vietettiin se(kin) Ronin vanhempien luona Hipun ja Nellan ollessa kotosalla kuuntelemassa musiikkia. Kuulostaapa hassulta. Onneksi molemmat tuntuivat pärjänneen hyvin eikä mitään suurempaa paniikkihässäkkä näyttänyt syntyneen. 

Isältäni kuulin Merrin, siis Merrin, pelänneen raketteja! Merrihän kun tunnetusti kuulu siihen "en ymmärrä ympäristöstäni tuon taivaallista ellet ole koira tai ihminen", mutta näin sitten tällä kertaa. Harmi, jos nyt alkaa niitä pelkämään, paukkupelkoisen kanssa kun aina ei siitä helpoimmasta päästä ole.

Rallittelemassa

Vuoden vaihteen jälkeen me ei olla varsinaisesti mitään ihmeellistä tehty. Merri käynyt pari kertaa täällä meillä ihmettelemässä kaupunkielämää, viimeksi oli viime viikonloppuna ja olipas se taas kiltisti! Käveltiin Ronin porukoille kolmistaan hakemaan autoa viikonloppulainaan ja Merri pääsi ihastuttamaan Ronin vanhempia.

Jotain näyttelyjuttuja olen mietiskellyt ja väännellyt ja käännellyt mielessäni mutta mitään en saa aikaiseksi. Mulla on kaksi kehätoimitsijaharjottelua vielä tekemättä, sen jälkeen olisin mukamas pätevä hommaan, mutta ei tässä lähistöllä niin paljoa niitä näyttelyitä muutenkaan ole, joten kaikessa päättämättömyydessäni meni Turku KV kokonaan ohi. 

Ja kun ne mitkä on, niin haluaisi mennä sekä koiran kanssa, että kehistelemään. Ja se on aika Mission Impossible. 

Sen verran kuitenkin olen pienessä päässäni saanut aikaiseksi, että Rauma Show:hun aion suunnata molempien tyttöjen, eli Hipun ja Merrin voimin. 

Sen lisäksi Rauman näyttelyssä olis tarkoitus mennä porhaltamaan ja sählämään labradorinnoutajakehään (a-p-u-a) kaverini Lotan nuoren labbistyttö Alman kanssa. Ans kattoa mitä siitä sirkuksesta puolestaan tulee! Ollaan meinaan Alman kanssa kerran treffattu ja vähän jotain juttuja harjoiteltu pikaisesti, että en nyt menis lähtökohtia niinkään kehumaan meidän ns. yhteistyön osalta, vaikka Alma niin reipas ja iloinen koiran alku onkin.

Viikonlopun mahtisuunnitelmana on hipsiä Paneliaan mätsäriin kera Merrin harjoittelemaan sitä kehäkäytöstä joka hyvin todennäköisesti on jo päässyt unohtumaan, viimeksi kun ollaan sen kanssa mätsärissä oltu viime kesäkuussa, virallisessa näyttelyssä yli vuosi sitten. 

Yritän taas parantaa tämän blogin päivittelyn kanssa.

Tosin, tein henk. koht. ennätyksen viime vuonna, eniten blogipostauksia vuoden aikana koko mun blogihistorian aikana! 

Isälläni ollaan myös käyty Merriä viirottamassa useasti.

Oliskin kiva kertoa että Nella meni tuonne itse mutta... Ei se mennyt. Vähän autettiin.

Tämän se keksi kuitenkin ihan itse! Ei halua enää juoda omasta juomakupista, vain "isojen tyttöjen" kippo kelpaa :D