Moi :)
Mä sain nyt luvan sanella ja mami kirjottaa. Nyt tuli syksy ja meidän puuhun ilmestyi jotain TODELLA OMITUISTA !! Oltiin tuossa eilen illalla lähdössä lenkkeilemään Waltterin ja Waltterin Labradorinnoutajan Chiaran kanssa. Näin by the way se Chiara on mun uusi ystävä joka jaksaa ihastuttaa mua. Se on todella mukava ja kiltti ! Antaa tälläsen hybersuper energisen vinttarineidon hiukan viirottaa ympärillä. Täytyis vaan tuolle mamille kai vihjaista että päästäis mua leikkiään Chairan kanssa uuseemminkin. Mutta takaisin asiaan.. Mami tankkasi sen mopoa ennen lähtöä ja mä tutkailin hiukan meidän pihaa jos jostain olis tullut uusia hajuja. No eipä ollut mutta jotain yhtä omituista kylläkin. Mä vähän yritin viittoilla mamille että hei kato tänne päin ja kerro mikä tätä puuta vaivaa! Mut ei. Yks vaan tankkaa sitä mopediaan. Kun se lopulta kattoi ni seisoin takatassujen varassa ja kurottelin varsin ihmismäisessä asennossa sinne puuhun. Mami kysyi sillä perus "onko-sulla-siellä-mukamas-olevinaankin-jotain" äänellään että mikäs nyt huolettaa ja antoi jutun olla. OI että mua otti pannuun. Siirryin partioimaan toiselle puulle jonka oksatkin on vahvempaa tekoa ja aloin testaamaan että jos mussa olis hiukan niitä oravan piirteitä joita yritän metsästää.. No ei oikeen ole vissiin meikäläiset luotu sitä varten että kiivettäisiin puuhun.. No siinä vaiheessa se mamikin lopetti sen tankkaamisen ja näki mun epätoivoiset yritykset ja repesi ihan täysillä. Katoin loukkaantuneena et "voi hem.... tuu nyt jeesii mua!" siinä se hekotteli ja tuli kattoo mun probleemaa. Se katto hetken sinne puuhun ja sitten se kysy et "kui sä jotain talipalloja koitat sieltä saada?"
Mä en tajunnu oikee mitää mut sen verran kyllä et ei ole vissiin mitään mua varten. En kuitenkaann tajunnu miks niitä palloja puussa säilytetään... kuulemma lintuja varten mut miksi niitäkin pitää ruokkia? Mami koitti vihjailla että hei lähdetäänpä nyt lenkill mut mä päätin et haluun sitlä puusta yhden pallon.
No ok. Hävisin sen ekan erän mutta tänään tuli 1-1 tasapeli kun napattiin parit pallot sieltä puusta mukaan.. Nyt ne on tuolla takametsässä turvassa. hehhhe.
Ja onhan syksyyn pakko tunkea muitakin kamalia asioita. Hasja-sisko varsinkin joutui kärsimään kun mami lähti meidän kanssa lenkille ja meille laitettiin KURAMANTTELI !!! Törkeää. Mä sentään huolin vähän namejakin ja suostuin liikkumaan mut Hasja koitti olla hiuka vaikeasti tavoiteltava ja ei oikeen meinannut lähetä lenkille.. No kyllä se lähti mutta käänsi pään pois kun nameja tarjosi. Kauheeta tuhlausta mun mielestä mutta on siinä se plussa että ne namut meni mun suuhun :) Lenkillä Hasja kaahaili edellä ja aina välillä vilkasi syyttävästi mua ja mamia sen näkösenä että kehtaattekin. Mä esitin ihan viatonta mutku mä haluun sentään olla mamille mieliksi. Kun toinen ryppyilee niin ryppyilköön. Mä en siihen ala! Kotona Hasja meni sohvalle makoilee se kurapuku päällä ja ei noussu hevillä ylös. Ei kyllä klassisellakaan (hehhhehh..). Nyt mä ropeen nukkumaan ja kiitän mamia kirjotusvuorosta!
Se on moro ja muistakaa et mä tykkään niistä lintujen herrkupalloista !!
terveisin Hippuliini pesusieni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti